About us/Esittely

I just love very, very much dogs and dogs have always been our members of family. And it takes ofcours all my time to be with dogs after our jobs.

I think that the characters and the health of the parents of all litters are the most important thing what I really  appreciate. Ofcourse I prefer the parents are also very beautiful. All my dogs are healthy tested. And also I have done the Optigen tests to everyone.

Our puppies grow in middle of our family so they are very breezy and brave when they leave our house to their own families.

I just love to take care of our garden and I stay many hours there in summers. I just love flowers very much. And also I go to walking with our dogs to forest. They just love it!! And me too...  I go very often to dogshows with our dogs in Finland and also abroad.

 

I am one of the Finnish Kennel Club´s mikrochiptattoo makers, number 5162.

 

 

 

 

Asumme  maalla OK-talossa Kuopion ja Leppävirran keskipaikkeillä eli Kuopioon on meiltä 28 km ja Leppävirralle suurinpiirtein saman verran.

 


Olen jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä:

 

-Suomen Kennelliitto

-Suomen Villakoirakerho

-Suomen Ranskanbulldogit ry

 -Labradorinnoutajakerho ry

 

 -Sukoka

 


Koirat ovat perheenjäseniämme ja ne ovat aina kuuluneet elämäämme.  Harrastan puutarhan hoitoa ja lenkkeilyä, ja parasta itsensä ja koirien hoitoa on lähteä pitkälle lenkille metsäautotielle. Koirat nauttivat suunnattomasti juoksemisesta  metsässä vapaasti. Kaikki vapaa-aikani meneekin sitten koirieni kanssa puuhastellessa.  Villakoirien   turkkien hoito vie paljon aikaani.  Kesäisin olemme kesämökillämme järven rannalla aina kun se vain on mahdollista, ja siellä aidatulla tontillamme  koirat saavat olla ihan vapaasti ja nauttia mökkeilystä.

 

Ammatiltani olen sisätautikirurginen sairaanhoitaja, ja teen yötyötä terveyskeskuksen vastaanotto-osastolla, missä hoidetaan etupäässä ortopedisia jatkohoitopotilaita. 

 

Rodun valinta ei aina ole itsestään selvyys ja maailmahan on täynnä ihania koirarotuja, uusia tulee kuin sieniä sateella, ja jokaiselle ihmiselle löytyy varmasti oma rotunsa. Meillä on ollut villakoiria 80 luvun alusta lähtien eli meillä on ollut villakoiria koko minun aikuisikäni. Villakoiran omistaminen on ollut itsestään selvyys.  Villakoiran näyttelyttäminen ei välttämättä ole niin helppoa ja yksinkertaista turkin puolesta kuin monen muun rodun, joita ei tarvitse valmistella mitenkään. Villakoira on pestävä ja föönattava, sekä turkki on trimmattava ohjeiden mukaan näyttelyä edeltävänä päivänä.  Mutta villakoirassa on sitä jotain, jota ei tarvitse edes miettiä, se on vaan pitänyt otteessaan. Villakoiran turkin pitäminen kotikuntoisena on tosi helppoa, jokainen oppii tekemään konetyöt ja pitämään turkin lyhyenä. Föönaaminen on myös tosi helppoa, ja villakoira ikäänkuin nauttii näistä toimenpiteistä.  Villakoira on älykäs koira, ja toimii kuin ajatus, sitä on helppo ohjata ja kouluttaa, sen saa opetettua nopeasti omille elämäntavoilleen. Villakoiran turkinhan saa pidettyä ihan millaisena itse haluaa. Hyvärakenteinen villis on kaunis myöskin aivan lyhyessa leikkauksessa, eikä siitä lähde karvaa. Villiksiltä tutkitaan silmät ja polvet sekä Optigenilla PRA, jos ei vanhemmilta ole suoraan terveitä tuloksia. Villakoirat ovat myös hyvin pitkäikäisiä koiria. Vanhin omista villakoiristamme on elänyt lähes 16-vuotiaaksi

 

Labradorinnoutaja on helppo perhekoira, se on hyvä lenkkikaveri, näyttelyihin se on helppo viedä turkkinsa puolesta, kehään meno ei juuri vaadi valmisteluja; kynsien leikkausta ja pientä karvan muotoilua.  Labradorista saa monipuolisen kaverin: seurakoiran, se on perhekoira parhaimmillaan, harrastuskoiran; jolle on helppo löytää oma lajinsa, mikä kiinnostaa sekä omistajaa että koiraa, näyttelykoirana se on tosiaan helppo. Metsästykseen siitä saa oivan kaverin, ja riippuu omistajan taidoista ja tavoitteista, mitä tuloksia sille saa virallisesti. Labradorista lähtee karvaa pari kertaa vuodessa tosi reilusti, onhan siinä pinta-alaakin, josta karva irtoaa. Labradori saattaa pentu- ja kasvuvaiheessa tuhota kotia tekemisen puutteessa, ja  siihen on syytä keksiä "kikkakolmosia" ennenkuin vahinkoja pääsee syntymään. Labradoreilla tutkitaan silmät, kuvataan lonkat ja kyynärpäät, sekä geneettisillä tutkimuksilla EIC ja PRA, RD ja HNPK, jos ei ole terve- tuloksia suoraan terveiltä vanhemmilta.

 

Uusimpana rotuna meillä on tällä hetkellä ranskanbulldoggi. Kotonamme asuu 5.6.14 syntynyt ranskisnarttu, joka tuli meille n. 5 kk ikäisenä. Haaveilin pitkään lyhytkarvaisesta pienestä koirasta, ja oliskohan tämä rotu juontanut vähän siitä, kun meillä oli aikoinaan pekejä, joilla myös on ihana lyttynaama. Tämä ranskiksen  naama on superhyvä, ja luonne on just passeli meille. Nyt alkoivat villikset saada kyytiä Wilma neidiltä. Se on väsymätön leikittäjä. {#smileys123.tonqueout} Wilmalla on superihana luonne!! Pienessä pakkauksessa on paljon rakkautta ja ihanuutta. Lokakuussa 2017 saapui meille pieni rakkauspakkaus Grand Rose kennelistä, ja se sai nimekseen: "Esteri". Esteri on superihana luonteeltaan, ja odotellaan vain, millaiseksi neiti  varttuu. Cool

 

Näyttelyt: Kaikille koirille on rodusta riippumatta opetettava kehäkäyttäytymistä, ja saatava ne liikkumaan kauniisti omistajan vasemmalla puolella vastapäivään, niin, että tuomari näkee koiran liikkeet, ja saa katsottua koiran päästä varpaisiin. Siinähän tutkitaan tarkkaan luusto ja rakenne, luonne, hampaat, ilme, turkki ja hännän kanto. Hyvin hoidettu koiran on iloksi omistajalleen. Hampaiden näyttäminen on syytä opettaa koiralle jo pennusta alkaen, niin se sujuu näyttelyissä sitten ilman ongelmia. Samoin tuomarin on saatava tutkia koira ja kopeloida joka puolelta, siksi se olisi opetettava näihin "toimenpiteisiin" hyvissä ajoin ennen ensimmäiseenkään näyttelyyn menemistä. Esittäminen kehässä ei kestä kuin muutaman minuutin, mutta valmistautuminen hyvään käyttäytymiseen ennen näyttelyyn viemistä sitäkin enemmän.

Kaikki eivät kuitenkaan halua viedä koiraansa näyttelyihin, sehän on vain yksi harrastuksen osa-alue. Koiranäyttelyissä käynti on aina kuulunut meidän elämäämme. 

Minulla on aina ollut se periaate, että käytämme jalostukseen vain ja ainoastaan täysin terveitä koiria, ja siitä periaatteestamme olemme tiukasti pitäneet kiinni vuosikymmenien ajan. Emme siis käytä edes tiedettyjen sairaiden koirien jälkeläisiä, koska nehän ovat periaatteessa sairauden kantajia. Ainakin on voinut sanoa tehneensä parhaansa, kun on näin jyrkkään kannanottoon päätynyt. Ja raja kulkee aina jossain.

 

Olen Suomen kennelliiton mikrosirumerkitsijä nro 5162. Kuulun kaikkien harrastamieni rotujen rotuyhdistykseen.

Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS